ENEMMÄN KUIN TILAHANKE
Kuvataidetalo on visuaalisen taiteen keskittymä ja yhteistoimintakonsepti, jonka tarkoituksena on luoda kuvataiteen alaa uudistavia rakenteita sekä kehittää palveluita yleisöille, taiteilijoille ja kuvataideorganisaatioille.
Konsepti sai alkunsa tarpeesta muuttaa kuvataidealaa systeemisesti. Tämä tapahtuu alan toimijoiden yhteistyötä tiivistämällä sekä parantamalla kuvataiteilijoiden työskentelyedellytyksiä. Hanke on ainutlaatuinen myös kansainvälisesti, sillä talo koostuu taiteilijavetoisista yhteisöistä, joiden tarjoamat taiteen esittämisen mahdollisuudet ja tukipalvelut luovat tekijää, tekijänoikeuksia ja ilmaisunvapautta kunnioittavan ympäristön.
Hankkeessa mukana olevat 19 yhteisöä ylläpitävät Helsingissä 16 vakituista näyttelytilaa ja järjestävät vuosittain yli 350 näyttelyä ja muuta kuvataidetapahtumaa. Yhteisöjen järjestämät taiteen esittämisen ja välittämisen tapahtumat tavoittavat vuosittain satojatuhansia kuvataiteen ystäviä. Kuvataidetalo mahdollistaa toimijoille merkittäviä synergiaetuja, joista sekä taiteilijat että kuvataiteen yleisöt hyötyvät. Talon toimintamalli perustuu vahvaan kollegiaalisuuteen, mikä tarkoittaa hankkeeseen osallistuvien yhteisöjen välistä kumppanuutta, yhteisiä tavoitteita ja osaamisen jakamista.
Yleisölle tämä tarjoaa laajan kattauksen taidetta ja taiteen tekijöitä yhdessä paikassa. Kuvataidetalosta tulee monimuotoisen taiteen, monipuolisen toiminnan ja moninaisen taideyhteisön elävä olohuone. Kuvataidetalon näyttelykonsepti pohjautuu toimijoiden nykyiseen monipuoliseen tapahtuma- ja galleriatoimintaan. Se tarjoaa kävijälle moniäänisen, ajassa kiinni elävän ohjelmakokonaisuuden. Pääsymaksuttomassa Kuvataidetalossa yleisöt voivat nauttia paitsi taiteesta, myös talon muista monikäyttöisistä oleskelulle ja tekemiselle varatuista tiloista; kahvilasta, taidekaupasta ja kohtaamis- ja työskentelytiloista.
Kuvataidetalo palvelee verkossa kuvataiteen yleisöjä ennen fyysisen talon valmistumista. Digitaalinen Kuvataidetalo tuo yhdelle alustalle jäsenorganisaatioidensa näyttelyt ja tapahtumat sekä tulevaisuudessa myös taidenäyttelyt ja –kaupan. Digitaalinen Kuvataidetalo ja fyysinen Kuvataidetalo täydentävät toisiaan. Lue lisää digitaalisesta Kuvataidetalosta täältä.
Kuvataidetalon keskiössä on taide ja taiteen tekijä
Kuvataidetalon tekemisen keskiössä on taide: taloa tehdään taiteen ehdoilla ja se näkyy läpi linjan tehdyissä päätöksissä ja suunnittelussa. Talo mahdollistaa taiteen monenlaisen esittämisen ja monipuolisen kokemiseen. Sen tavoite on lisätä kuvataiteen arvostusta ja merkitystä, kehitää kuvataiteen rahoitus- ja ansaintamalleja sekä luoda uusia tapoja myydä ja hankkia taidetta. Kuvataide ja -taiteilijuus ohjaavat niin Kuvataidetalon brändiä, palvelukehitystä kuin päätöksentekoakin.
Vuonna 2023 Kuvataidetalolle luotiin selkeä konsepti ja uusi brändi-ilme. Poem.companyn tekemän strategisen konseptityön tehtävä on varmistaa, että kaikki Kuvataidetalon kehitystyö pysyy yhtenäisenä ja taide tekemisen keskiössä. Konseptityötä seuraava brändityö huomioi visuaalisen ilmeen toimivuuden niin fyysisessä kuin digitaalisessa ympäristössä. N2 Albiinon luoma näyttävä mustavalkoinen visuaalinen ilme jättää luonnollisesti tilaa kaikkein tärkeimmälle, eli taiteelle.
Kuvataidetalon tilat
Kuvataidetalon motivaationa on luoda uudenlainen malli taiteen esittämiselle ja kokemiselle. Kuvataidetalo on uudenlainen, vetovoimainen ja avoin tila, jossa kuvataiteen tekijät ja yleisöt kohtaavat. Se on taidekeskittymä, joka ei toimintamuodoltaan vertaudu museoksi tai galleriatoimijaksi. Taide on läsnä eri muodoissaan kaikkialla rakennuksen julkisivua myöten.
Kuvataidetalon tilasuunnitelma on siis hyvin kunnianhimoinen. Jo laajaan näyttelytoimintaan soveltuvilta tiloilta vaaditaan erityiset tekniset ominaisuudet, mutta huomioon on otettu myös jäsenorganisaatioiden toiveista koostetut kriteerit. Lisäksi tiloissa tulee toimimaan taideravintola ja -kauppa.
Vuosina 2021–23 on kartoitettu yli 90 tila- ja sijaintivaihtoehtoa. Haasteena on ollut löytää kooltaan riittävän suuret ja muunneltavat tilat paitsi näyttely- ja tapahtumatoiminnalle, myös yleisöpalveluille ja jäsenyhteisöjen lähes sadalle työntekijälle. Riittävän edullisen tilaratkaisun lisäksi tavoitteena on, että Kuvataidetalo olisi sijainniltaan saavutettava ja esteetön niin kohderyhmilleen kuin Kuvataidetalon henkilökunnallekin.
Tilojen suhteen on neuvoteltu erilaisista kumppanuuksista niin julkisten kuin yksityisten toimijoiden kanssa, ja tilakartoitus on Helsingin lisäksi ulotettu Espooseen ja Vantaalle. Helsingin osalta kartoitus on keskittynyt kantakaupunkiin. Sijaintille on tärkeää erinomaiset joukkoliikenneyhteydet sekä muut lähiympäristössä olevat palvelut ja toimijat.
Toimitilojen löydyttyä tehdään suunnitelma monipuolisten toimintojen vaatimista muutostöistä. Osana tilasuunnitelmaa ja yleisötilojen muotoilua kehitetään talon palvelukonsepteja. Sisältösuunnittelussa hyödynnetään myös jäsenorganisaatioiden monialaista osaamista.
Kuvataidetalon seuraavat kehitysaskeleet
Kuvataidetalo -hankkeen toiminta on käynnistetty kehittämällä ensin yhteistoiminnallisuutta ja palvelukehitystä. Tästä visuaalisen taiteen tekijöiden vertaimentorointiohjelma on hyvä esimerkki: palvelu, jonka jäsenorganisaatiot yhdessä tuottavat Kuvataidetalon tuella omille jäsenilleen. Toinen esimerkki on koulutus, jota jäsenorganisaatiot ja Kuvataidetalo edistävät yhdessä alan korkeakoulujen kanssa. Kunnianhimoinen Kuvataidetalo-hanke vaatii myös edelleen odottelua: varsinaiseen taloon muuttaminen on vielä muutaman vuoden päässä.
Laajempaa yhteistoiminnallisuuden edistämistä hidastaa tällä hetkellä siihen liittyvä työ, joka tulee usein jäsenorganisaatioiden omien operatiivisten tehtävien ohelle. Hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuritukiin ovat kiristäneet jäsenorganisaatioiden resursseja entisestään, ja tämä on vaikuttanut vahvasti yhteistoiminnallisuuteen. Kuvataidetalo tähtää synergiaetuihin ja päällekkäisyyksien vähenemiseen, mutta toiseksi sen suhteen ollaan vielä kuormittavassa siirtymävaiheessa.
Digitaalinen Kuvataidetalon ensimmäinen vaihe on julkaistu. Digitalossa on nyt julkaistujen toiminnallisuuksien lisäksi valmiiksi rakennettuna digitaalisen näyttelytoiminnan ja taidekaupan valmiudet. Näiden toiminnallisuuksien käyttöönotto ja toiminnan suunnittelu on mahdollisia tulevaisuudessa panostustamalla yhteistoiminnallisuuteen ja yhteiseen organisoitumiseen. Onnistuessaan yhteistyö ratkaisee monia jäsenorganisaatioiden kohtaamia omien verkkokauppojen haasteita.
Tilojen osalta valikoimaa on saatu rajattua kahteen potentiaalisimpaan kohteeseen. Kukin kohteista on sellainen, että rakennus on jo olemassa. Talon liiketoimintamallin ja rahoituksen varmistumiseen sekä sopimukseen pääsemiseen, rakennuksen vapautumiseen ja tilojen saneeraukseen tulee menemään useampi vuosi, joten fyysistä Kuvataidetaloa joudutaan vielä odottamaan.