Return

Näyttelystä

Yufan Lu on käyttänyt lämpökameraa toteuttaessaan teoksen Return, joka on rituaali hänen äidinpuoleisen isoäitinsä eli laolaon poismenon muistoksi. Lu toisintaa omalla kehollaan laolaon elämää tämän kotona, tavoittaen jälkiä isoäidin elämästä omalla kehollaan, jossa laolaon veri yhä virtaa. Hän jäljittää kätensä kosketusta isoäidin esineisiin ja pohtii, miten laolao esineitä aikoinaan vaali. Hän silittää laolaon hahmoa vanhoissa valokuvissa, niin kuin hän aikoinaan piteli tätä käsillään ja jätti omaa lämpöään laolaon kehoon.

Lu rakentaa Hippolyten galleriaan kodinomaisen tilan ja täyttää sen kaipuullaan tuoda poisnukkuneen sielu takaisin. Tähän hän käyttää käsiään antamaan elottomille esineille lämpöä, muotoa ja rakkautta; loputtomana toistuvia videoita, jotka symboloivat muistoa elämästä, joka palaa yhä uudestaan sitä kaipaavien luo; valokuvakirjaa vailla alkua tai loppua; ja laolaon viimeiseksi jääneitä muistiinpanoja television terveysohjelmasta, jotka taiteilijan äiti on kirjoittanut puhtaaksi ja antanut perimätietona eteenpäin.

Kun taiteilijan laolaolla todettiin syövän myöhäisvaihe oli koronapandemia juuri leviämisvaiheessa. Osana pandemian torjuntaa Kiinassa käytettiin lämpökameroita kansalaisten biometristen tietojen tarkkailuun julkisissa tiloissa. Lun taiteessa autoritaarinen tarkkailumenetelmä muuttuu tunneilmaisun välineeksi. Sen avulla hän ilmaisee omaa suruaan ja pohtii elämää ja kuolemaa, samalla kun hän tekee näkyväksi ajan, muistin ja valokuvan punctumin. Lu varttui tyypillisessä kiinalaisessa perheessä, jossa rakkauden ilmaiseminen koetaan usein kiusalliseksi. Teoksensa kautta hän tuntee olevansa lähempänä laolaoaan kuin koskaan aiemmin.

Näyttelyn lopuksi taiteilija kutsuu katsojaa koskettamaan käsillään pehmeää valokuvaa. Se on tehty laolaon vanhaa valokuvaa esittävästä lämpökamerakuvasta, joka on suurennettu niin, että siluetti on pikkuvauvan kokoinen.

Näyttelyä ja taiteilijan työtä on tukenut Aalto-yliopiston Taiteen ja median laitos.