Pajukarit

Näyttelystä

”Olen käynyt kuvaamassa videolle suosikkipaikkaani säännöllisen epäsäännöllisesti nyt kahden vuoden ajan. Paikka on Pajukarit tai ehkä Liljanluoto, en ole varma. Toisinaan joesta erottuu yhtenäisempi luoto, usein ei. Kokemäenjoen suisto Porin keskustan tuntumassa elää omaa elämäänsä. Joen muokatessa maisemaa kartat eivät pysy perässä. Usein vaikeakulkuinen kosteikko on lähellä, mutta vaikeasti saavutettavissa ja hahmottumaton.

Videoteokseni Pajukarit on kollaasi, jossa erilaiset kuvakulmat on sommiteltu yhdeksi maisemaksi. Muuttuvat sääolosuhteet, vuorokauden- ja vuodenajat ovat jatkuvaa kuvavirtaa. Paikassa viettämäni aika tiivistyy kerroksellisesti. Vaihtelevat rytmit, järjestys ja epäjärjestys, kasvu ja lakastuminen kiertävät kehää.

Tavoittelen ilmaisua esittämistä pakenevalle kokemukselle. Kameratyöskentely, materiaalin hajottaminen ja uudelleen kasaaminen rakenteellistavat havaintoa. Hallinnan tunne on hetkellistä. Paikan tuottamat aistimukset sekoittuvat toisiinsa ja alkavat kadota. Jäljelle jäävä aines pelkistyy muodoksi. Pajukarit eivät halua tulla määritellyiksi.”

– Jussi Matilainen

Näyttelyä on tukenut Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto.